Miksi lapsen ravitsemukseen kannattaa kiinnittää huomiota?
Tutkimusten mukaan ylipaino ja lihavuus on etenkin länsimaissa kasvanut ongelma, joka näkyy myös lasten painonkehityksen suurenemisena. Yhä nuoremmilla on myös todettavissa ylipainoon liittyviä sairauksia tai terveysongelmia. Tutkimuksissa on myös havaittu, että lapsena ylipainoinen on kaksinkertaisella todennäköisyydellä sitä myös aikuisena. Nuoruusiän ylipainoisuudessa luku on nelinkertainen normaalipainoisiin nuoriin verrattuna. Lihavuuden hoidossa ja ehkäisyssä kasvisten ja hedelmien käytön lisääminen on tärkeää. Lihavuus kasvattaa monen tarttumattoman sairauden esiintymistodennäköisyyttä. Lihomiseen liittyy usein elimistön aineenvaihdunnan muutoksia, veren kolesteroli- ja sokeripitoisuuksien kasvua, verenpaineen nousua, verisuonimuutoksia ja kroonisia tulehdusreaktioita elimistössä. Nämä altistavat useille sairauksille, kuten kakkostyypin diabetekselle ja verisuonitaudeille. Samalla lisääntynyt paino altistaa tuki- ja liikuntaelimistön ongelmille. (Lihavuus (lapset): Käypä hoito -suositus. 2013.) Yksi merkittävä terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä vaikutus kasvisten runsaasta käytöstä syntyykin lihavuuden ehkäisyn kautta vähentäen lihavuuden liitännäissairauksia. On kuitenkin huomioitava kasvisten laadukkaan ravintosisällön vaikuttavan myös sellaisenaan erilaisten sairauksien syntyä ehkäisevästi.Vihanneksista suosituimpia ovat lehtisalaatti, tomaatti ja paprika. Ne sisältävät paljon vitamiineja, joilla on ravitsemuksellisesti suuri vaikutus. Juurekset sisältävät monipuolisesti vitamiineja ja kivennäisaineita. Porkkanoista saa runsaasti beetakaroteenia, eli keltaista karoteenia. Punajuurista taas saa hyvin folaattia. Monissa palkokasveissa, kuten herneissä ja pavuissa on paljon proteiinia, hiilihydraatteja ja ravintokuitua. Marjojen kuoret sisältävät mittavassa määrin esimerkiksi flavonoideja ja katekiineja, joilla saattaa olla vaikutusta koronaaritautien ja syövän riskissä, sillä ne estävät reaktiivisten happiyhdisteiden muodostumista. Monet punaiset marjat vaikuttavat tutkitusti positiivisesti verenpaineeseen ja verihiutaleiden toimintaan. Kasvisten terveysvaikutukset ovat paremmat, jos niitä käyttää säännöllisesti ja monipuolisesti. Tällä tavoin turvataan mahdollisimman monien kasvisten sisältämien aineiden saanti, kuten vitamiinien, kivennäisaineiden, flavonoidien ja fytokemikaalien tarpeen täyttyminen. (Aro 2015)
Hyvällä ravitsemuksella on myös vaikutuksia mielenterveyteen. Suoraa yhteyttä näiden välillä ei vielä ole, mutta useissa tutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että tietyt ravintoaineet vaikuttavat mielenterveyteen. Esimerkiksi B-vitamiinin yhteyttä masennukseen on tutkittu jo -60-luvulta lähtien ja masennuspotilailla on havaittu olevan matalat folaattipitoisuudet. Viitteitä on siitä, että epäterveellinen ravitsemus olisi yhteydessä korkeammalle masennusriskille, ja terveellinen ravitsemus taas vaikuttaisi ennaltaehkäisevän masennusta. Vahvin näyttö ravitsemuksen ja mielenterveyden välillä on siitä, että huono ravitsemus vaikuttaa ylipainon kehittymiseen, ja tutkimusten mukaan ylipainoisilla lapsilla ja nuorilla esiintyy enemmän masennusta.
Ravitsemuksen terveellisyyttä arvioivien mittareiden mukaan korkeammat pisteet saaneet lapset oppivat lukemaan paremmin ensimmäisen kolmen kouluvuoden aikana. Näin ollen ravitsemussuositusten noudattamisella ja oppimiskyvyllä voi olla yhteys. (Haapala ym. 2016.) Huonolaatuinen ravitsemus, erityisesti vähän kasviksia sisältävä ruokavalio, on myös yhteydessä erityisesti poikien alentuneeseen yleiseen kognitioon. Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen lisääntynyt saanti sekä omega-3-rasvahappojen vähäinen saanti on yhdistetty lasten alentuneeseen muistin toimintaan. Lisäksi ravinto-kuitujen vähäinen käyttö liittyy lasten toiminnanohjauksen huonontumiseen. Kuitenkin tutkimustulokset osoittavat, että monipuolinen ja tasapainoinen ruokavalio on tärkeämpää kognitiiviselle toiminnalle, kuin mitä yksittäisten ravintoaineiden tai ruokien merkitys on. (Haapala ym. 2015.)
Lähteet:
Aro, Antti 2015. Kasvikset, marjat ja hedelmät – miksi ne ovat terveellisiä? Lääkärikirja Duodecim. Verkkodokumentti. <http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00474>.
Haapala, Eero – Eloranta, Aino-Maija – Venäläinen, Taisa – Schwab, Ursula – Lindi, Virpi – Lakka, Timo 2015. Associations of diet quality with cognition in children – the Physical Activity and Nutrition in Children Study. British Journal of Nutrition 114 (7). 1080−1087.
Haapala, Eero – Eloranta, Aino-Maija – Venäläinen, Taisa – Jalkanen, Henna – Poikkeus, Anna-Maija – Ahonen, Timo – Lindi, Virpi – Lakka, Timo 2016. Diet quality and academic achievement: a prospective study among primary school children. European Journal of Nutrition. Sähköinen julkaisu 2016 ennen painettua versiota.
Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus. 2013. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäri yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Saatavilla sähköisesti: <www.käypähoito.fi>.